Qulqulluu Pheexiroos

Maqaa Abbaa, kan Ilmaa, kan Afuura Qulqulluu, Waaqa Tokkootti; Ameen!

Adoolessi 5 (Hamleen 5) guyyaa kabajamaa fi eebbifamaa, xumura Tsooma Duuka Bu’ootaa yommuu ta’u, guutummaa addunyaa irratti, keessumattis immoo Mana Kiristiyaanaa Ortodoksii Tewaahidoo keenya keessatti, malkaa wareegamummaa fi utubaa amantii kan ta’an Duuka Bu’oota gurguddoo lamaan, Qulqulluu Pheexiroosii fi Qulqulluu Phaawuloos seenaa boqonnaa isaanii itti yaadannuu fi dhiiga isaanii isa qulqulluun ifa wangeelaa addunyaaf dhaalchisan faarsinudha. Isaan keessaa maxxansa kanaan, seenaa jireenyaa, waamicha, kufaatii fi ka’umsa, akkasumas iccitii tajaajilaa fi angaafummaa Duuka Bu’aa Qulqulluu Pheexiroos ilaalla. 

Seenaan Qulqulluu Pheexiroos seenaa jaarraa duraa darbe utuu hin taane, jireenya har’a ani fi ati jiraannuuf daawwitii guddaa iccitii afuuraa itti of agarsiisnu dha. Jireenya kiristiyaanummaa dhugaa jiraachuuf, qabxiileen bu’uuraa nuti jireenya isaa irraa barannu eebba nuuf ta’u. Mee jireenya keenya har’aa madaallii kanaan haa ilaallu. 

Qulqulluun Pheexiroos, jalqaba irratti maqaan isaa ‘Simi’oon’ ilma Yoonaa kan jedhamu yoo ta’u, dhaloonni isaa Naazireet (Bete-Sayidaa) naannoo magaalaa Galiilaatti dha. Hojiin isaas dambalii bishaan Galiilaa keessaa qurxummii qabuu fi maatii isaa bulchuudha. Haa ta’u malee, jireenyi isaa inni idileen kun yommuu madda ifa addunyaa kan ta’e Gooftaan keenya Iyyesuus Kiristoos itti dhufu guutummaatti jijjiirame. Obboleessa isaa Indiriyaasiin durfamee gara Gooftaatti yommuu dhufu, Gooftaan keenyas ija araaraatiin isa ilaalee, hamma dhuma addunyaatti tajaajila isaa kan ibsu maqaa haaraa, “Ati Simi’oon ilma Yoonaati; ati Keefaa jedhamta;” jedhu kenneefi; kunis, hiikni isaa, “Pheexiroos” yookiis “Kattaa” jechuu dha (Yoh. 1:42). “Ati Pheexiroos, kattaa kana irrattis Mana Kiristiyaanaa koo nan ijaara, karraawwan si’oolis ishee hin mo’atan” jedhe. ‘Kattaa’ kan jedhame qaama foonii Pheexiroos isa lafee fi foon irra uumame utuu hin taane, ‘Amantii Dhugaa’ Pheexiroos ragaa ba’e sanadha. Mana Kiristiyaanaa kan ijaarame qaama namaa irratti utuu hin taane, Kiristoos Ilma Waaqayyoo ta’uu isaa amanuu fi ragaa ba’uu irratti. Karraawwan si’ool kan jedhamanis warra amantii dhugaa irraa goran, barsiisota sobaa fi humni dhiibbaa seexanaa amantii dhugaa kana matumaa diiguu akka hin dandeenyedha. 

Waamichi Qulqulluu Pheexiroos waamicha foonii fi daldalaa utuu hin taane, daldala lubbuu namootaa boolla si’ool keessaa baasuu ture. Seenaan waamicha isaa kunis, Pheexiroos halkan guutuu dhama’ee qurxummii tokko illee utuu hin qabin barii yommuu dadhabee aara galu, Gooftaan bidiruu isaa irra taa’ee erga barsiisee booda, “... saaphana keessanis kiyyeessuudhaaf darbadhaa!” yommuu jedhuun, abboommii Gooftaatiif bitamee kiyyoo darbachuu isaan qurxummii lakkoofsa hin qabne akka qabu isa taasiseera (Luq. 5:4—6). Dinqii kana yommuu argu Pheexiroos gad of qabuun jilbeenfatee, “Yaa Gooftaa, ani nama cubbamaadhaa anarraa fagaadhu!” (Luq. 5:8) jedhe. Battaluma sanatti Gooftaan, “Koottaa na hordofaa, ani namoota kan walitti qabdan isinan taasisaa” (Maat. 4:19) yommuu jedhuun, Pheexiroos galaana qurxummii fi jireenya isaa isa duraa dhiisee battaluma sanatti ka’ee isa duukaa bu’e. 

Mee jireenya keenya har’aa kanaan haa madaallu. Nuti hoo har’a yommuu Waaqayyo nu waamu maal gochaa jirra? Nuti yeroo baay’ee waamicha Waaqayyoo tuffannee, kiyyoo addunyaa kanaa, jaalala qarshii fi fedha foonii duukaa bu’uun madda jireenyaa dhiisaa jirra. Dhama’ii fi dadhabbii addunyaa kanaa qofa irratti xiyyeeffannee of-dhiphisna. Garuu akkuma Qulqulluun Pheexiroos wanta harkaa qabu hundumaa dhiisee daddafee abboomame, nutis dantaa addunyaa dhiisnee sagalee Isaatiif bitamuu qabna. Kitaabni Qulqulluun, “Kanaafis yaadni keessan wanta lafa irra jiru irratti utuu hin ta’in, wanta samii irra jiru irratti haa hidhamu!” (Qol. 3:2) akkuma jedhu, foon keenyaaf utuu hin taane lubbuu keenyaaf dursa kennuu qabna. 

Seenaa dinqii kanaan wal qabsiisee, hayyuun Mana Kiristiyaanaa keenyaa Abbaan Giyoorgis Inni Gaasiccaa, “Waaqayyo addunyaa kanaan kan qaanessu dhiisee, namoota salphoo fi beekumsa addunyaa hin qabne filate. Pheexiroos hiyyeessa qurxummii qabu ture; garuu ogummaa samiitiin guutamee falaasfoota Roomaa fi Giriikii qaanesseera.” jedhe. 

Akkasumas, Qulqulluu Yohaannis Afaan Warqee (St. John Chrysostom) quuqamaa fi qophaa’ummaa Pheexiroos yommuu ibsu, “Pheexiroos afaan duuka bu’ootaati; utubaa Mana Kiristiyaanaati; fira amantii dhugaati. Inni yeroo hundumaa of eeggannoo fi onnee guutuun kan Kiristoosiin hordofaa turedha. Gooftaan sanyii qurxummii qabduu hiyyeessa ta’e kanatti addunyaa dhalootaaf booji’amtu dabarseera,” jechuun miidhagsee ifoomseera. 

Adeemsa tajaajila isaa keessatti, Qulqulluun Pheexiroos ija jabinaa fi amantii guutuun dinqiiwwan gurguddoo raawwateera. Inni tokko dinqii bishaan irra deemuu isaati (Maat. 14:28—31). Qilleensi jabaan yemmuu Gooftaa isaa bira deemuuf bishaan irra ejjetutti waan isa mudate Qulqulluun Yohaannis inni Iyyerusaalem, “Hamma iji Pheexiroos Kiristoos irra turetti bishaanicha irra of-eeggannoon deeme; yommuu ija isaa qilleensaa fi dambalii irra kaa’e garuu dhidhimuu eegale. Kanaafuu, humni deemsa keenyaa ilaalcha ija keenya dhugaa irratti hundaa’a.” jechuun xiyyeeffannaa afuuraa ilaalchisee dubbateera. 

Kun yeroo dhiphinaa fi gammachuuttis ta’e ija keenya Waaqayyo irra gochuu akka qabnu nu barsiisa. Bishaan irra deemuuf yommuu jalqabee fi qilleensichi yommuu jabaatu bishaanichaan dhidhimaa dhufuu eegale. Battala sanatti, kiyyoo shakkii fi sodaatiin hudhamee, “Gooftaa na oolchi!” jedhee iyye (Maat. 14:30). Kunis yeroo dhiphinaa humna kadhannaa eessatti akka dhimma baafannu nu hubachiisa. 

Jireenya keenya har’aa keessatti hoo, yommuu rakkoon, dhukkubnii fi dhiphinni nutti dhufu maal gochaa jirra? Nuti yeroo baay’ee Kiristiyaanummaa keenya kan jiraannu haala mijataa, yeroo foon keenya quufuu fi haalli hundumtuu nuuf deemutti qofadha. Akkuma Pheexiroos bishaan irra utuu deemuu qilleensa argee sodaatee bishaaniin liqimfame, nutis rakkoon, dhukkubni, hiyyummaanii fi qormaanni addunyaa kanaa yommuu nutti dhufu amantiin keenya dambaliidhaan raafama. Ija amantii keenyaa Waaqayyo irraa kaafnee gara qormaataatti naanneessuun sodaan liqimfamaa jirra; addunyaanis nu raasaa jira. Akkuma inni bishaan irra utuu deemuu qilleensa argee liqimfame, nutis dambalii addunyaa kanaaf harka kennuu hin qabnu. “Yaa isa amantiin kee xinnaate, maaliif shakkitaree?” (Maat. 14:31) sagaleen jedhu har’a dhala namaa hundumaaf kan dubbatamudha. Kanaafuu, hamma iji Pheexiroos Kiristoos irra turetti bishaanicha irra of-eeggannoon akka deeme nutis jireenya keenya keessatti madda jireenyaa kan ta’e Gooftaa keenya Iyyesuus Kiristoos irratti xiyyeeffachuu qabna. Kitaabni Qulqulluunis, “Nuyi ija keenya fayyina keenya isa jalqabaa fi isa fiixaan baasu, Iyyesuus irra haa kaa’annu!” (Ibr. 12:2) akkuma nuun jedhame, dambalii jireenyaa keessatti hamma dhumaatti ija keenya Waaqayyo irra qofa gochuu qabna. 

Adeemsi inni guddaan garuu iccitii amantii dhugaa Qisaariyaa Filiphoositti raawwatamedha. Gooftaan keenya, “Namoonni Ilma Namaan eenyu jedhu?” jedhee yommuu gaafatu, Pheexiroos afaan duuka bu’ootaa ta’uudhaan, “Ati Kiristoos Ilma Waaqayyo jiraataadha” (Maat. 16:16) jedhee deebise. Gooftaan keenyas eebba guddaa, “Ati Pheexiroos, kattaa kana irrattis Mana Kiristiyaanaa koo nan ijaara, karraawwan si’oolis ishee hin mo’atan” (Maat. 16:18) jedhu badhaaseera. 

Dhugaa ba’umsa kanaan wal qabatee Qulqulluun Qeerloos inni Iskindiriyaa, “Kattaan dhugaa, isa amantii Pheexiroos ‘Ati Kiristoos Ilma Waaqayyo jiraataadha’ jedhee dubbatedha. Hundeen fayyina keenyaa amantii kana irratti ijaarame. Pheexiroos kana kan dubbate beekumsa foonii fi dhiigaan utuu hin taane, ifa Abbaa biraa argameenidha.” jedha. 

Yaada kana Qulqulluun Yaareed kitaaba faarfannaa isaa ‘Digguwaa’ keessatti yommuu faarfatu, “Waaqayyo sitti agarsiisee iccitii guddaa kana barte, yaa Pheexiroos, ati Kattaa amantiiti; Ati tiksituu hoolotaa fi handhuura mana kiristiyaanaati” jechuun miidhagseera. Nuti hoo har’a dhugaa amantii kana ragaa ba’aa jirraa? Nuti maqaa Kiristiyaanummaa baannee, gocha keenyaan garuu ofittummaan, jaalala obbolummaa dhabuu fi hojii hamaatiin Gooftaa keenya ganaa jirra. Akkuma Pheexiroos afaan isaa fi onnee isaa tokko godhee iccitii dhugaa ragaa ba’e, nutis amantii keenya hojiin mul’isuu qabna. Kitaabni Qulqulluunis, “Namni dhugaa utuu beekuu, hamaa hojjetu hundinuu cubbuu hojjeta” (Yai. 4:17) jedhamee akkuma barreeffame, beekumsa afaanii qofa utuu hin taane, jireenya amantiin guutummaatti dhugaa ragaa ba’uu qabna. 

Itti aansuun furtuun Jannataa maqaa isaan amantii dhugaatiif kennameera (Maat. 16:19); Qulqulluun Atenaatewoos waa’ee aangoo lubummaa kanaa immoo, “Pheexiroos amantii dhugaa fi sirrii ta’e uummataaf banuudhaan karra Jannataa saaqeera. Furtuun kun dandeettii hidhuu fi hiikuuti. Kunis sirna lubummaa amantii dhugaa irratti hundaa’e kan agarsiisudha malee, aangoo dhuunfaa namummaa Pheexiroos qofa miti. Amantiin isaa qulqulluun sun furtuu Jannataati.” jedheera. 

Daandii jireenya amantaa keessatti, qormaanni foonii maanguddoo fi guddicha Duuka Bu’ootaa iyyuu hin dhiisne. Gooftaan dabarsee kennamuu isaa dura, Pheexiroos of amanummaa fooniitiin “Hundi isaanii yoo si ganan iyyuu, ani matumaa si hin ganu” (Maat. 26:33) jedhee ture. Asirratti kan hubachuu qabnu, humni keenya Waaqayyo qofa ta’uu qaba. Pheexiroos of amanummaa fooniitiin “Hundi isaanii yoo sitti ganan iyyuu, ani matumaa sitti hin ganu” yommuu jedhu, humni ofii isaa gahaa akka hin taane hin hubanne ture. Kuni immoo eegumsa Waaqayyo malee foon keenya humna akka hin qabne nu barsiisa. Haa ta’u malee, humni foonii daangaa waan qabuuf gooftaan qabamee murtiitti yeroo dhiyaatu sodaan liqimfamee Gooftaa isaa si’a sadii gane. 

Kufaatii kana ilaalchisee Qulqulluun Gorgooriyoos inni Naazinaazuu, “Kufaatiin Pheexiroos laafina foon keenyaa nutti agarsiisa; ka’umsi isaa immoo araara Waaqayyoo isa daangaa hin qabne nu barsiisa. Of jajuun bakka itti kufamu, gad of qabuun immoo bakka itti ka’amudha. Pheexiroos dandeettii ofiitiin dhaabachuu akka hin dandeenye erga baree booda, guutummaatti hirkattummaa Waaqayyoo barate.” jedhee barsiisa. 

Seenaan kun araaraa fi gaabbii dhugaa nu barsiisa. Qulqulluun Baasiliyoos akka barsiisetti, “Kufuun dhala namaatiif uumama, garuu kufee hafuun Waaqayyo irraa nama adda baasa.” jedhe, Pheexiroos erga ganee booda “Gad ba’ees hadheeffatee boo’e” (Maat. 26:75). Imimmaan isaa imimmaan dhugaa, of ceepha’uu fi dhiifama barbaaduu ture. Garuu kufaatii isaatiin utuu hin badin dura, dafee yaada isaa sassaabbachuun gaabbiidhaan imimmaan dhugaa lolaase. Seenaa boo’icha kanaa fi dhiifama isaa Qulqulluun Efreem inni Sooriyaa haala miira namaa tuquun, “Pheexiroos yeroo sadii gane jettanii hin dhiphatinaa; inni utuu ganuu hin xumurin imimmaaniin deebi’eera. Bishaan qurxummii keessatti qabuu dhiisee, bishaan imimmaan isaa keessatti araara Waaqayyoo qabateera. Boo’ichi isaa dambalii badii isaa kan dhiqe yoo ta’u, imimmaan isaa sunis fannoo Gooftaa dura deemuudhaan cubbuu isaa haqeera.” jedhee faarfateera. 

Nuti hoo yeroo cubbuutti kufnu maal gochaa jirra? Yeroo baay’ee cubbuutti kufna, garuu akka Pheexiroos dafnee hin boonyu; dogoggora keenyaaf sababa dhiyeessina. Nuti yeroo baay’ee cubbuu keenya dhoksina, malee boo’ichaa fi gaabbiin Waaqayyotti deebi’uuf, boonyee gaabbii seenuufis lafa irra harkifanna. Humna keenyaan of jajuu dhiisnee, yoo dogoggorres dafnee qalbii jijjiirrannaatti deebi’uu qabna. Sagaleen Waaqayyoo, “Cubbuu keenya yoo himanne, inni amanamaa fi qajeelaa waan ta’eef, cubbuu keenya nuuf dhiisa, jal’ina keenya hundumaattis nu qulleessa” (1 Yoh. 1:9) akkuma jedhu, nutis onnee cabee fi boo’icha dhugaatiin gara Isaatti deebi’uu qabna. 

Gooftaan du’aa ka’uu isaatiin booda qarqara galaana Xibriyaadositti (Yoh. 21:15—17) madaa ganuu Pheexiroos isa si’a sadii raawwatame sana, qoricha jaalalaa si’a sadiin fayyise. Barsiisa Ortodoksii Tewaahidootti, Gooftaan “Hoolota koo tiksi” jechuun aangoo isaa isaaf deebise. Gooftaan, “Na jaalattaa?” jedhee si’a sadii yommuu gaafatu onneen Pheexiroos guutummaatti haaromfame. Isa kana Qulqulluu Awugusxiinoos, “Gooftaan jaalala si’a sadii kan isa gaafateef, cubbuu sodaan si’a sadii gane sana, qoricha jaalalaa si’a sadii kenneefii haquufidha. Kufaatiin Pheexiroos daqiiqaa muraasaaf ture; deebi’uun isaa garuu bara baraan jiraate. Cubbuun gufachiise iyyuu, jaalalli isaa garuu hiyyeessa sana gara tiksituu hoolota Waaqayyootti ol guddiseera.” jechuun araaraa Waaqayyoo ajaa’ibsiifateera. 

Haaluma kanaan gara jireenya keenyaatti yommuu fidnu, Gooftaan har’a nutti mul’atee ‘Na jaalattaa?’ yoo nuun jedhe maal deebifna? Nuti jaalala Waaqayyoo caalaa jaalala addunyaa, aangoo, qarshii fi fedhiin foonii nu booji’aa jira. Jaalala hojiin mul’atu utuu hin taane, afaaniin qofa jaalanna jenna. Waaqayyoof jaalala dhugaa qabaannee, obboloota keenyas onneerraa jaalachuu qabna. Gooftaan keenyas, “Waaqayyo kee goofticha garaa kee guutuudhaan, lubbuu kee guutuudhaan, yaada kee guutuudhaanis jaaladhu!” (Maat. 22:37) akkuma jedhe, nutis jaalala kanaan dhiifama waliif gochaa hoolota isaa tajaajiluu nu barbaachisa. 

Qulqulluun Pheexiroos guyyaa ayyaana shantammaffaatti (Pheenxeqostee) Afuura Qulqulluu erga guutamee booda namummaan isaa inni sodaataa ture guutummaatti jijjiiramee abbaa ija jabinaa ta’e. Jijjiirama ajaa’ibsiisaa kana Abbaan Maqaaris, “Pheexiroos inni Guyyaa shantammaffaatti Afuura Qulqulluun guutame, isa durii sodaataa sana miti; ibiddi Afuura Qulqulluu sodaa isaa gubeetoo ija jabina wareegamummaa itti uffiseera. Dur-dur baala qilleensi raasu kan fakkaatu ture; booda garuu gola tajaajilaa keessatti akka leencaa kan sodaatamu ta’e.” jechuun ibseera. 

Tajaajila isaa keessatti qormaanni adda addaa yoo isa mudate iyyuu, eegumsi Waaqayyoo guutummaatti isa irraa adda hin baane. Fakkeenyaaf, mootichi Heroods yommuu isa qabee mana hidhaatti isa galche, humni Waaqayyoo dinqii ajaa’ibsiisaa raawwateera. Kitaaba Qulqulluu irratti akka ibsametti, guutummaan Mana Kiristiyaanaa yommuu isaaf kadhatu, ergamaan Waaqayyoo halkan dhufee sansalata isaa irraa hiikee, ulaa sibiilaa saaqee mana hidhaatii isa baaseera (H.D.B. 12:5—11). Kunis kadhannaan gamtaa humna guddaa akka qabuu fi Waaqayyo tajaajiltoota isaa warra amanamoo yoom iyyuu akka hin dhiisne ragaa ifaa dha. Mee asirratti of haa gaafannu! Nuti har’a obboloota keenya warra rakkataniif, warra hidhamanii fi dhiphataniif walitti qabamnee kadhachaa jirraa? Lakki, yeroo baay’ee dantaa dhuunfaa keenyaaf qofa fiigaa jirra, obboleessa keenyaafis dantaa dhabneerra. Akkuma Mana Kiristiyaanaa jaarraa duraa tokkummaan kadhate, nutis yeroo rakkoo obboloota keenyaaf dhaabachuu qabna. Kitaabni Qulqulluunis, “Kadhataan dammaqaa, galatas galchaa itti jabaadhaa!” (Qol. 4:2) akkuma jedhame, kadhannaa gamtaatiin cichuun gufachiisaa fi hidhaa seexanaa hundumaa diiguu qabna. 

Dabalataanis, Qulqulluun Pheexiroos lallaba afaaniin qofa utuu hin taane, ergaawwan isaa (1ffaa fi 2ffaa Pheexiroos) kanaanis dhugaa amantii haala miidhagaan barsiiseera. Ergaa isaa keessatti waa’ee obsaa, qulqullummaa, amantii fi abdii jireenya bara baraa gad fageenyaan nuuf ibseera. Fakkeenyaaf, eebbaa fi eenyummaa kiristiyaanotaa yommuu ibsu: “Isin garuu dhaloota filatamaa dha, luboota mootichaa ti, saba qulqulluu dha, uummata Waaqayyo dhuunfate dha” (1 Pheex. 2:9) jechuun angaafummaa fi qulqullummaa amantootaatiif jajjabina guddaa dhaameera. 

Adoolessi 5 (Hamleen 5) Mana Kiristiyaanaa Ortodoksii Tewaahidoo keessatti ayyaana wareegamummaa Qulqulluu Pheexiroos qofa utuu hin taane, guyyaa itti harki mirgaa fi bitaa Mana Kiristiyaanaa, Qulqulluun Pheexiroosii fi Qulqulluun Phaawuloos, dhiiga isaaniin wangeela mallatteessanidha. Waaqayyo addunyaa kana fayyisuuf qulqulloota adda addaa kennaa garaagaraan filateera. 

Qulqulluun Pheexiroos qarqara galaana Galiilaa irraa yommuu waamamu, Phaawuloos immoo karaa Damaasqoo irraa mul’ataan waamame. Qulqulluun Pheexiroos ergamaa Yihudootaa yommuu ta’u (Gal. 2:7), Qulqulluun Phaawuloos immoo ergamaa Ormootaa ture (Gal. 2:8). Pheexiroos morma gad garagalfamee yommuu fannifamu, Phaawuloos immoo lammummaa Roomaa waan qabuuf seefiin mormi isaa irraa murameera. Dhugaan kun garaagarummaa utuu hin taane, tokkummaa tajaajilaa guutummaa amantii Kiristiyaanaa kan agarsiisudha. 

Dhuma jireenya isaa irratti, Qulqulluun Pheexiroos biyya Roomaatti yommuu wangeela moototaa fi hiyyeeyyiif ifsu, mootii gara jabeessa Neeroon irraa ari’atni hamaan ka’e. Seenaa Mana Kiristiyaanaa keessatti akka barreeffametti, yeroo ari’atni kun hammaatu amantoonni Qulqulluu Pheexiroosiin lubbuu isaa akka oolfatuuf magaalaa Roomaa keessaa akka baqatu kadhatan. Pheexiroos halkan dukkana keessa magaalaa dhiisee utuu deemaa jiruu, mul’ataan Gooftaa keenya Iyyesuus Kiristoos fannoo isaa baatee gara magaalaa Roomaatti yommuu deemu arge. 

Pheexiroosis ajaa’ibsiifatee naasuudhaan, “Yaa Gooftaa koo, gara kamitti deemta?” (Afaan Laatiiniin ‘Domine, quo vadis?’) jedhee gaafate. Gooftaanis, “Bakka ati dhugaa ba’umsa koo dhiistee baqattetti, ani lammata fannifamuuf gara Roomaatti deemaan jira” jedhee deebiseef. Sagalee kana yommuu dhaga’u, Pheexiroos imimmaaniin guutamee of ceepha’uudhaan, battalumatti gara magaalaa Roomaatti deebi’ee of kenne. Kitaabni Sinksaraa guyyaa Adoolessa shanii: “Guyyaa kanatti, Duuka Bu’oonni gurguddoon fi utubaawwan Mana Kiristiyaanaa Qulqulluun Pheexiroosii fi Qulqulluun Phaawuloos, magaalaa Roomaa keessatti harka mootii hamaa Neerooniin wareegamummaa isaanitiin gonfoo jireenyaa fudhatan.” jedha. 

Seenaa ija jabinaa fi wareegamummaa kana ilaalchisee Qulqulluu Qileeminxoos inni Roomaa (St. Clement of Rome), “Pheexiroos inaaffaa fi jibba namootaatiin qormaata tokko ykn lama utuu hin taane, dhiphina baay’ee danda’eera. Haala kanaan erga dhugaa ba’ee booda, gara iddoo ulfina isaa isaaf ta’uutti ol ba’eera.” jedhee jaarraa tokkoffaa keessa ragaa ba’eera. 

Yeroo fannisuuf deemanitti, gad of qabuu fi kabaja Gooftaa isaa Iyyesuus Kiristoosiif qabu irraan kan ka’e, “Ani akka Gooftaa koo isa fayyisaa addunyaatti ol jedhee fannifamuun naaf hin ta’u; morma koo gara gaditti garagalchaa na fannisaa!” jedhee dhuma irratti morma isaa gad garagalchuun fannifame. Kunis raajii Gooftaan “Yommuu ati dulloomtu harka kee diriirsita...” (Yoh. 21:18) jedhee dubbate fiixaan baasuun wareegamummaa fudhachuu isaa mirkaneessa. Yeroo kana dhageenyu nuti waa’ee ofii keenyaa maal gochaa jirra jennee of gaafachuu qabna. Nuti iddoo fi aangoof jecha ol of qabuu fi of tuulummaadhaan guutamnee jirra. Gad of qabuun nu biratti akka salphinaatti ilaalamuu eegaleera. Akkuma Qulqullichi Pheexiroos ‘Gooftaa koo gadin ta’a’ jedhee gad of qabe, nutis of-tuulummaa foonii dhiisnee hamma dhumaatti gad of qabuu qabna. Kitaabni Qulqulluun yeroo nu gorsu, “Kanaafis yeroo inni itti isin ol qabutti, harka Waaqayyoo isa jabaa jala of galchaa!” (1 Pheex. 5:6) jedha. Dabalataanis Sagaleen Waaqayyoo, “Waaqayyo warra of tuulaniin morma, warra gad of deebisaniif garuu kennaa [ayyaana] kenna” (Yai. 4:6) akkuma jedhu, ayyaana argachuuf of-tuulummaa of irraa gatnee gad of deebisuu qabna. 

Qulqulluun Pheexiroos of tuuluu dhiisee gad of qabuu, kufaatii isaa irraa deebi’ee araara argachuu fi hunda caalaa immoo lubbuu isaa dabarsee hamma kennutti Waaqayyoon jaalachuu isaa nutti agarsiiseera. Nuti kiristiyaanonni amantii keenya akka inni jabeesse akka jabeessinu, yoo kufne akka isaa dafnee akka kaanu, yeroo qormaataas dambalii addunyaa kanaa utuu hin taane Waaqayyo keenya qofa kan ilaallu haa ta’u. 

Araarri Waaqayyoo, eebbii fi kadhannaan Duuka Bu’aa guddicha Qulqulluu Pheexiroos, akkasumas Qulqulluu Phaawuloos hunduma keenya waliin haa ta’u; Ameen!

Kan Qulqullicha Phaawuloos asirraa dubbisaa! 

Barnoota birootiif, ‘Telegram Channel’ kanatti makamuun hin irraanfatinaa!  

https://t.me/abdiimaariyaamiifinjira  

Dn Misganu Mulatu  

Adoolessa 03, 2018