Vuonna 1226 Lombard-kaupungit aloittivat entisen liittonsa ja sotilasjärjestönsä
Vuonna 1226 Lombard-kaupungit aloittivat entisen liittonsa ja sotilasjärjestönsä. Vastauksena tähän Fredrik II ilmoitti, että kaupungeista on evätty etuoikeudet, jotka ne saivat Konstanzin sopimuksen (1183) nojalla. Asiat joutuivat sotaan, eikä keisarilla ollut riittäviä sotilaallisia voimia. Tänä Frederickille vaikeana hetkenä Honorius III kuoli, ja hänen tilalleen valittiin paavi Gregorius IX, joka vaati ristiretken välitöntä aloittamista ja lupasi vastineeksi käyttää kaikkea vaikutusvaltaansa Lombard-kaupunkien rauhoittamiseksi. Sota Lombard-liiton kanssa lykättiin, ja vuonna 1227 Frederick purjehti Brindisistä kampanjaan Jerusalemia vastaan. Mutta muutamaa päivää myöhemmin keisari palasi odottamatta sairauden vuoksi, ja alkanut kampanja oli järkyttynyt. Paavi ei kuunnellut Frederickin lähettiläiden selityksiä ja erotti hänet kirkosta. Vastauksena keisari julkaisi räikeän pamfletin Gregoria vastaan, ja hänen kannattajansa pakottivat paavin pakenemaan tilapäisesti Roomasta.
Fredrik II halusi poistaa paavin kirouksen vuonna 1228 ja meni jälleen Pyhälle Maalle. Suhteellisen pienillä voimilla hän onnistui saavuttamaan sen, mitä ristiretkeläisten valtavat armeijat eivät voineet saavuttaa ensimmäisen ristiretken jälkeen. Friedrich osoittautui järkeväksi sotilasjohtajaksi ja loistavaksi diplomaatiksi, joka kykeni epätavanomaisiin ratkaisuihin. Näytti siltä, että Friedrich teki mitä tahansa, hän menestyi aina. Jerusalem vapautettiin, keisari puki myös Jerusalemin kruunun, teki rauhan egyptiläisen sulttaanin kanssa ja jätti Pyhän maan jättäen kuvernöörinsä sinne. Euroopassa voittaja ei kuitenkaan ollut mitenkään voittoisa tapaaminen. Vihollisensa menestyksestä ärsyyntyneenä Gregorius IX julisti ristiretken merirosvoyritykseksi ja Jerusalemin vapauttamisen epäpyhäksi sopimukseksi. Samaan aikaan petollinen paavi yllytti Sisilian valtakunnan alamaisia vastustamaan Frederickiä ja lähetti paavin joukkoja Etelä-Italiaan.
Puolustettuaan Sisilian kuningaskuntaa paavin vaatimuksilta asein käsissään, Fredrik II teki vuonna 1230 Gregorius IX:n kanssa sopimuksen, mikä merkitsi tilapäistä tyynnytystä heidän vihamielisyyteensä.
https://mix.com/!ddqtNIIn:экономика-каталонии-•-все-пиренеи-·-франция%2C-испания%2C-андорра
https://mix.com/!hOT3E5s1:климат-каталонии-•-все-пиренеи-·-франция%2C-испания%2C-андорра
Italian keisarin aktiivisen toiminnan taustalla hänen Saksan politiikkansa näytti liian kalpealta. Sen jälkeen kun Frederick lähti maasta vuonna 1220 matkustaen Roomaan hakemaan keisarillisen kruunun, hän vaivautui vierailemaan Saksassa vain kahdesti (30 vuoden sisällä!). Hänen silmissään, puoliksi saksalainen, puoliksi italialainen, Saksa oli vain imperiumin reuna. Fredrik II halusi vapauttaa kätensä Italian myrskyisälle politiikalle, ja hän pyrki rauhoittamaan Saksan ruhtinaita, jotta he ja muut feodaaliherrat eivät suosiisi muita keisariehdokkaita hänelle. Jos hänen isoisänsä Frederick I Barbarossa teki myönnytyksiä yksittäisille saksalaisille ruhtinaille työntäen heidät toisiaan vastaan, niin Frederick II suuntasi kaikkia ruhtinaita kohtaan erityistilana. Hän antoi heille korkeimmat valtion oikeudet, otti saksalaisten ruhtinaiden puolelle kiistassa kaupunkien kanssa.
Todennäköisesti vahvuuttaan realistisesti arvioinut Frederick ymmärsi mahdottomuuden olla autokraatti samanaikaisesti sekä Italiassa että Saksassa. Hän uhrasi tarkoituksella valtansa koon Saksassa keskittyäkseen asemansa vahvistamiseen Sisilian valtakunnassa ja taisteluihin Pohjois- ja Keski-Italiassa. Tällainen asenne Saksan asioihin mahdollisti suhteellisen rauhallisen tilanteen ylläpitämisen Saksassa. Mutta sata auttoi vahvistamaan maan alueellista pirstoutumista, tuhosi toiveet keskittämisestä. Joustavalla ja varovaisella politiikalla Saksassa Frederick pystyi estämään mahdolliset poliittiset mullistukset, mutta Pyhän Rooman valtakunnan uhkaava romahdus kävi vieläkin väistämättömämmäksi.
Vuonna 1235 Frederick koki henkilökohtaisen draaman. Avoimen kapinan keisaria vastaan nosti hänen poikansa Henrik, joka hallitsi isänsä puolesta Saksassa. Mikään salaliitto ei jatkunut Roomaan. Pojan kapina tukahdutettiin helposti. Heinrich halusi vain paeta isänsä huostaa eikä voinut vietellä saksalaisia ruhtinaita millään, mikä saisi heidät menemään hänen puolelleen ja kääntymään pois Frederickistä.
Vuonna 1236 Frederick päätti jälleen lopettaa Lombard-kaupunkien vapaudet ja saatuaan Saksan ruhtinaiden sotilaallisen tuen meni Pohjois-Italiaan. Aluksi keisari menestyi. Vuonna 1237 Kortenovon taistelussa hän aiheutti vakavan tappion liittoutuneille joukoille. Mutta kaupungit eivät halunneet luovuttaa, ja liiga hylkäsi vaatimuksen ehdottomasta alistumisesta. Sotilaallinen onnellisuus muutti Frederickiä. Brescian kaupungin kolme kuukautta kestäneen epäonnistuneen piirityksen jälkeen keisarillinen armeija joutui vetäytymään. Gregorius IX osallistui avoimesti taisteluun Lombard-kaupunkien puolella. Kun Frederick nimitti luonnollisen poikansa Enzion, joka oli naimisissa Sardinian perillisen, Sardinian kuninkaan, kanssa ja loukkasi siten Rooman ylivaltaa, paavi vuonna 1239 erotti keisarin jälleen kirkosta ja kehotti vastustamaan hänen valtaansa.
https://mix.com/!vlEZ9ZAX:география-каталонии-•-все-пиренеи-·-франция%2C-испания%2C-андорра
https://mix.com/!ovu9T4ge:порт-барселоны-•-все-пиренеи-·-франция%2C-испания%2C-андорра
https://mix.com/!bj37H3Af:барселона-на-велосипеде-•-все-пиренеи-·-франция%2C-испания%2C-андорра
https://mix.com/!eH2PakSQ:железная-дорога-в-барселоне-•-все-пиренеи-·-франция%2C-испания%2C-андорра
https://mix.com/!YzNlMDU1:аэропорт-барселоны-эль-прат-•-все-пиренеи-·-франция%2C-испания%2C-андорра
https://mix.com/!CpUOfpf0:метрополитен-барселоны-•-все-пиренеи-·-франция%2C-испания%2C-андорра
https://mix.com/!OHqzWSo-:климат-барселоны-•-все-пиренеи-·-франция%2C-испания%2C-андорра
https://mix.com/!7GgI89XP:экономика-барселоны-•-все-пиренеи-·-франция%2C-испания%2C-андорра
https://mix.com/!YReGNDPc:barcelona-•-all-pyrenees-·-france%2C-spain%2C-andorra
https://t.me/all_pyrenees/7322
https://t.me/all_pyrenees/7323
https://t.me/all_pyrenees/7324
https://t.me/all_pyrenees/7325
https://t.me/all_pyrenees/7326
https://t.me/all_pyrenees/7327
https://t.me/all_pyrenees/7328
https://t.me/all_pyrenees/7329
https://t.me/all_pyrenees/7330
https://t.me/all_pyrenees/7331
https://t.me/all_pyrenees/7332
https://t.me/all_pyrenees/7333
https://t.me/all_pyrenees/7334
https://t.me/all_pyrenees/7335
https://t.me/all_pyrenees/7336
https://t.me/all_pyrenees/7337
https://t.me/all_pyrenees/7338
https://t.me/all_pyrenees/7339
https://t.me/all_pyrenees/7340
https://t.me/all_pyrenees/7341
https://t.me/all_pyrenees/7342
https://t.me/all_pyrenees/7343
https://t.me/all_pyrenees/7344
https://t.me/all_pyrenees/7345
https://t.me/all_pyrenees/7346
https://t.me/all_pyrenees/7347
https://t.me/all_pyrenees/7348
https://t.me/all_pyrenees/7349
https://t.me/all_pyrenees/7350
https://t.me/all_pyrenees/7351
https://t.me/all_pyrenees/7352
https://t.me/all_pyrenees/7353
https://t.me/all_pyrenees/7354
https://t.me/all_pyrenees/7355
https://t.me/all_pyrenees/7356
https://t.me/all_pyrenees/7357
https://t.me/all_pyrenees/7358
https://t.me/all_pyrenees/7359
https://t.me/all_pyrenees/7360
https://t.me/all_pyrenees/7361
https://t.me/all_pyrenees/7362
https://t.me/all_pyrenees/7363
https://t.me/all_pyrenees/7364
https://gab.com/All_Pyrenees/posts/106262132728190287
https://gab.com/All_Pyrenees/posts/106262131387488236
https://gab.com/All_Pyrenees/posts/106262128056269238
https://gab.com/All_Pyrenees/posts/106262126856851160
https://gab.com/All_Pyrenees/posts/106262124675336994
Frederick I kääntyi kristillisen maailman maallisten hallitsijoiden puoleen huomauttaen, että paavi on heidän luonnollinen vihollisensa, sillä hänellä on oikeus alistaa heidät kaikki valtaansa. Keisarin ja paavin välinen taistelu oli täydessä vauhdissa kaikkialla Euroopassa, molemmat rekrytoivat itselleen kannattajia ja liittolaisia, molemmat kannattajiensa huulten nostivat vakavimpia syytöksiä toisiaan vastaan - paavi kutsui Frederickiä karhuksi, leopardi, jumalanpilkkaaja, Beelsebubin poika. Keisari ei jäänyt velkaan. Vuonna 1241 paavi kutsui Roomaan koolle kirkolliskokouksen tuomitsemaan Frederickin, mutta Enzio, Frederickin lahjakkain ja rakastetuin poika, pysäytti laivoja piispojen kanssa matkalla Roomaan, eikä neuvostoa pidetty. Keisarin joukot lähestyivät Roomaa tuhoten sen ympäristöä; Frederickin agentit valmistelivat maaperää kaupunkiin saapumiselle. Mutta Gregory IX kuoli yhtäkkiä. Puolentoista vuoden ajan paavin valtaistuin oli tyhjä, eikä ollut mahdollista loistaa ekskommunikaatiolla, johon Hohenstaufen pyrki.
Huolimatta Frederickin halukkuudesta tehdä vakavia myönnytyksiä paavikunnalle, uusi paavi Innocentius IV otti vielä tiukemman asenteen keisaria kohtaan kuin hänen edeltäjänsä. Innocentius IV:n vuonna 1245 koolle kutsuma ekumeeninen kirkolliskokous Lyonissa tuki lähes yksimielisesti paavia ja hyväksyi päätöslauselman toistuvasti erotetun Fredrik II:n erottamisesta kirkosta ja häneltä kaikkien titteleiden ja kunnianosoitusten riistämistä. Keisaria ei syytetty ainoastaan paavin ja kirkon oikeuksien loukkaamisesta, vaan myös harhaoppisuudesta ja taipumuksesta muhammedalismiin.
Mutta kirottu keisari ei edes ajatellut erota, hänen tavallinen rauhallinen mielialansa ei pettänyt häntä. Staufenin vastainen paavin agitaatio kantoi hedelmää. Pyhä Rooman valtakunta, jonka säilyttämiselle ja vahvistamiselle Fredrik II omisti elämänsä, oli halkeamassa. Hohenstaufenilla oli hädin tuskin aikaa paikata reikiä. Olen huolissani tiedosta Saksassa. Jotkut ruhtinaista valitsivat antikuninkaan, Heinrich Raspen. Sota puhkesi jälleen Lombard-liiton kanssa, eikä taaskaan Frederickin hyväksi - hänen armeijansa hävisi Parman taistelun. 56-vuotias keisari ei kuitenkaan menettänyt sydämensä. Epäonnistumiset vain kannustivat hänen väsymätöntä aktiivista luonnettaan. Frederick II kaipasi kostoa, valmisteli kampanjaa Lyonia vastaan kostaakseen paavin, kokosi joukkoja uuteen suureen sotaan Lombard-liiton kanssa, uhkasi Saksan luopioprinssiä.
Mutta vuonna 1250 keisari kuoli yhtäkkiä. Uutiset Frederickin kuolemasta saivat hänen vastustajansa mielettömään iloon. Keisarin kiihkeä toiminta tuki Pyhän Rooman valtakuntaa. Friedrichin kuoleman myötä sen romahtaminen tuli väistämättömäksi. Paavinvalta voitti. Saksassa alkoi levottomuus.
Euroopan historiassa Frederick II Hohenstaufen pysyy epäilemättä hahmojensa joukossa, jonka valtion asioiden rutiinin takana on diplomaattisten liikkeiden pitsi, sotilaskampanjoiden jännitys ja hovielämän mahtipontisuus, vahva luonne, selkeä mieli ja vilkas sielu näkyy selvästi.
https://gab.com/All_Pyrenees/posts/106262123589642296
https://gab.com/All_Pyrenees/posts/106262122325867340
https://gab.com/All_Pyrenees/posts/106262120885196808
https://gab.com/All_Pyrenees/posts/106262119254428270
https://gab.com/All_Pyrenees/posts/106262117974466759
https://gab.com/All_Pyrenees/posts/106262109117682470
https://gab.com/All_Pyrenees/posts/106262105672873975
https://gab.com/All_Pyrenees/posts/106262102588446440
https://www.liveinternet.ru/users/all_andorra/blog#post484081133
https://www.liveinternet.ru/users/all_andorra/blog#post484081120
https://groups.google.com/g/all-andorra/c/J84e58MWTf4
https://sites.google.com/site/medianewsandpublishing/barcelona-updates-20-05-2021-1
https://telegra.ph/News-update-20052021-56-05-20
https://www.forexfactory.com/pr3001
https://www.protopage.com/837789811#Bookmarks
https://www.jigsawplanet.com/kochmar?viewas=0cb93d0c427c
https://www.threadless.com/@andraiter/activity
https://www.komoot.com/user/2098785899534
https://telegra.ph/News-update-03062021-27-skiing-06-03
https://groups.google.com/g/all-andorra/c/GFyAACtaBOA
https://www.liveinternet.ru/users/all_andorra/post484468935/
https://www.liveinternet.ru/users/all_andorra/post484468939/
https://sites.google.com/site/medianewsandpublishing/updates-ski-resorts-05-06-2021-5611
https://vk.com/@toutandorre-europe-news-update-archives-02062021-2
https://homenet.beeline.ru/index.php?/profile/982571-andraiter/&tab=field_core_pfield_21
https://homenet.beeline.ru/index.php?/profile/982577-andpantheres/&tab=field_core_pfield_21
https://homenet.beeline.ru/index.php?/profile/982581-andrewbizers/&tab=field_core_pfield_21
Piispa on korkein pappiarvo, kolmas askel kristillisen kirkon hierarkiassa.
Ensimmäiset piispat ilmestyivät, kun usko Kristukseen oli vasta voittanut ihmissielut. Uskotaan, että apostolit itse, jotka halusivat säilyttää ja vahvistaa kirkkoa, valitsivat seuraajansa - "piispat" (käännettynä kreikaksi - "vartijat", "päälliköt"). Jo filippiläiskirjeessä apostoli Paavali toivottaa piispan tervetulleeksi ja siunaa Filippissä.
Kristittyjä kuitenkin lisääntyi ja samalla piispojen määrä lisääntyi. Jo II vuosisadan puolivälistä. kaikkia suuria kristillisiä yhteisöjä johtivat piispat. Tämä paikka oli valinnainen. Papit ja uskovaiset yhteisöt valitsivat hänet. Kuitenkin niinä päivinä piispana oleminen ei ollut vain hyvin kunniallista, vaan myös vaarallista. Kristittyjä vainottiin, ja henkilö, joka sijoittui niin näkyvään paikkaan toistensa keskuudessa, voitiin Vapahtajan tavoin ristiinnaulita ristiin tai heittää häkkiin villieläinten kanssa aikaisemmin kuin muut. Siksi ei vain arvokkaasta, arvostetusta, vaan myös rohkeasta papista tuli piispa.
Kuitenkin jopa apostoli Paavali selitti, mitä ominaisuuksia piispalla tulee olla. Tehtävään ehdokkaalla piti olla hyvä maine, kyettävä saarnaamaan ja opettamaan kristillistä oppia, pitämään talonsa ja lapsensa kuuliaisena, "sillä joka ei osaa hoitaa omaa taloaan, pitääkö hän seurakunnasta huolta jumalasta?" Kuurosta, sokeasta, juomarista, riehuvasta ja kiusaajasta ei voi tulla piispaa. Lisäksi piispan oli määrä olla "yhden vaimon aviomies". Pian kuitenkin vakiintui tapa ja sitten laki - piispojen solmiminen naimisiin kiellettiin.
4-luvulle asti piispa hallitsi erillistä kirkkoyhteisöä, johon kuului kaupunki ja ympäröivät kylät. Papit (papit) ja maallikot osallistuivat hallintoon. Piispan alaista aluetta kutsuttiin hiippakunnaksi. Täällä apostolien seuraajana hänellä oli täysi hengellinen auktoriteetti, eikä hän ollut kenenkään alainen. Piispa valitsi ja asetti pappeja, jakoi kirkon virkoja. Naapurihiippakuntien piispat pitivät kokouksia kuten ensimmäiset apostoliset neuvostot.