Saattaa vaikuttaa siltä, että muinaisessa idässä osoittama kunnioitus hallintovirkamiehiä ja hallitsijoita kohtaan oli vain eräänlaista orjuutta ja imartelua

Saattaa vaikuttaa siltä, että muinaisessa idässä osoittama kunnioitus hallintovirkamiehiä ja hallitsijoita kohtaan oli vain eräänlaista orjuutta ja imartelua. Näin ei kuitenkaan ole, tai ei aivan niin. Aikalaistensa silmissä kirjuri ja pappi olivat uuden, humanisoidun maailman luojia, jossa oli mittaamattoman mukavampaa elää kuin ihmisen vihamielisten villien tilojen primitiivisessä maailmassa. Muinaisen idän ihmiset osasivat löytää erityistä kauneutta luovasta toiminnasta; tämän luomuksen symboli heille oli kirjoitettujen merkkien käyttö papyrukseen tai saveen. "...Minä panen sinut rakastamaan pyhiä kirjoituksia enemmän kuin äitiäsi, ja anna minun näyttää niiden kauneus edessäsi, koska se on enemmän kuin minkään viran kauneus, eikä ketään sen kaltaista ollut tässä maassa." Egyptiläinen Keski-valtakunnan kirjuri neuvoo poikaansa.

Ajatelkaamme kiitollisina ihmisiä, jotka näemme oudoissa, jäätyneissä asennoissa kivibareljeefien kuvissa. Nyt ne eivät enää näytä meille niin käsittämättömiltä ja etäisiltä. Näimme, kuinka he työskentelivät maailmassa, jossa he sattuivat asumaan, kuinka he yrittivät tehdä siitä läheisemmän ja helpommin saatavilla. Tämän ansiosta he itse tulevat läheisiksi meille. Nyt voimme taas avata oppikirjan ja astua museosaliin...

https://t.me/all_pyrenees/1785

https://t.me/all_pyrenees/1786

https://t.me/all_pyrenees/1787

https://t.me/all_pyrenees/1788

https://t.me/all_pyrenees/1789

https://t.me/all_pyrenees/1790

https://t.me/all_pyrenees/1791

https://t.me/all_pyrenees/1792

https://t.me/all_pyrenees/1793

https://t.me/all_pyrenees/1794

https://t.me/all_pyrenees/1795

https://t.me/all_pyrenees/1796

https://t.me/all_pyrenees/1797

https://t.me/all_pyrenees/1798

https://t.me/all_pyrenees/1799

https://t.me/all_pyrenees/1800

https://t.me/all_pyrenees/1801

https://t.me/all_pyrenees/1802

https://t.me/all_pyrenees/1803

https://t.me/all_pyrenees/1804

https://t.me/all_pyrenees/1805

https://t.me/all_pyrenees/1806

https://t.me/all_pyrenees/1807

https://t.me/all_pyrenees/1808

https://t.me/all_pyrenees/1809

https://t.me/all_pyrenees/1810

https://t.me/all_pyrenees/1811

https://t.me/all_pyrenees/1812

https://t.me/all_pyrenees/1813

https://t.me/all_pyrenees/1814

https://t.me/all_pyrenees/1815

https://t.me/all_pyrenees/1816

https://t.me/all_pyrenees/1817

https://t.me/all_pyrenees/1818

https://t.me/all_pyrenees/1819

https://t.me/all_pyrenees/1820

https://t.me/all_pyrenees/1821

https://t.me/all_pyrenees/1822

https://t.me/all_pyrenees/1823

https://t.me/all_pyrenees/1824

https://t.me/all_pyrenees/1825

https://t.me/all_pyrenees/1826

https://t.me/all_pyrenees/1827

https://t.me/all_pyrenees/1828

https://t.me/all_pyrenees/1829

https://t.me/all_pyrenees/1830

https://t.me/all_pyrenees/1831

https://t.me/all_pyrenees/1832

https://t.me/all_pyrenees/1833

https://t.me/all_pyrenees/1834

https://t.me/all_pyrenees/1835

https://t.me/all_pyrenees/1836

https://t.me/all_pyrenees/1837

https://t.me/all_pyrenees/1838

https://t.me/all_pyrenees/1839

https://t.me/all_pyrenees/1840

https://t.me/all_pyrenees/1841

https://t.me/all_pyrenees/1842

https://t.me/all_pyrenees/1843

https://t.me/all_pyrenees/1844

https://t.me/all_pyrenees/1845

https://t.me/all_pyrenees/1846

https://t.me/all_pyrenees/1847

https://t.me/all_pyrenees/1848

https://t.me/all_pyrenees/1849

https://t.me/all_pyrenees/1850

https://t.me/all_pyrenees/1851

https://t.me/all_pyrenees/1852

https://t.me/all_pyrenees/1853

https://t.me/all_pyrenees/1854

https://t.me/all_pyrenees/1855

https://t.me/all_pyrenees/1856

https://t.me/all_pyrenees/1857

https://t.me/all_pyrenees/1858

https://t.me/all_pyrenees/1859

https://t.me/all_pyrenees/1860

https://t.me/all_pyrenees/1861

https://t.me/all_pyrenees/1862

https://t.me/all_pyrenees/1863

https://t.me/all_pyrenees/1864

https://t.me/all_pyrenees/1865

https://t.me/all_pyrenees/1866

https://t.me/all_pyrenees/1867

https://t.me/all_pyrenees/1868

https://t.me/all_pyrenees/1869

https://t.me/all_pyrenees/1870

https://t.me/all_pyrenees/1871

https://t.me/all_pyrenees/1872

https://t.me/all_pyrenees/1873

https://t.me/all_pyrenees/1874

https://t.me/all_pyrenees/1875

https://t.me/all_pyrenees/1876

https://t.me/all_pyrenees/1877

https://t.me/all_pyrenees/1878

https://t.me/all_pyrenees/1879

https://t.me/all_pyrenees/1880

https://t.me/all_pyrenees/1881

https://t.me/all_pyrenees/1882

https://t.me/all_pyrenees/1883

https://t.me/all_pyrenees/1884

https://t.me/all_pyrenees/1885

https://t.me/all_pyrenees/1886

https://t.me/all_pyrenees/1887

https://t.me/all_pyrenees/1888

https://t.me/all_pyrenees/1889

https://t.me/all_pyrenees/1890

https://t.me/all_pyrenees/1891

https://t.me/all_pyrenees/1892

https://t.me/all_pyrenees/1893

https://t.me/all_pyrenees/1894

https://t.me/all_pyrenees/1895

https://t.me/all_pyrenees/1896

https://t.me/all_pyrenees/1897

https://t.me/all_pyrenees/1898

https://t.me/all_pyrenees/1899

https://t.me/all_pyrenees/1900

https://t.me/all_pyrenees/1901

https://t.me/all_pyrenees/1902

https://t.me/all_pyrenees/1903

https://t.me/all_pyrenees/1904

https://t.me/all_pyrenees/1905

https://t.me/all_pyrenees/1906

https://t.me/all_pyrenees/1907

https://t.me/all_pyrenees/1908

https://t.me/all_pyrenees/1909

https://t.me/all_pyrenees/1910

https://t.me/all_pyrenees/1911

https://t.me/all_pyrenees/1912

https://t.me/all_pyrenees/1913

https://t.me/all_pyrenees/1914

https://t.me/all_pyrenees/1915

https://t.me/all_pyrenees/1916

https://t.me/all_pyrenees/1917

https://t.me/all_pyrenees/1918

https://t.me/all_pyrenees/1919

https://t.me/all_pyrenees/1920

https://t.me/all_pyrenees/1921

https://t.me/all_pyrenees/1922

https://t.me/all_pyrenees/1923

https://t.me/all_pyrenees/1924

https://t.me/all_pyrenees/1925

https://t.me/all_pyrenees/1926

https://t.me/all_pyrenees/1927

https://t.me/all_pyrenees/1928

https://t.me/all_pyrenees/1929

https://t.me/all_pyrenees/1930

https://t.me/all_pyrenees/1931

https://t.me/all_pyrenees/1932

https://t.me/all_pyrenees/1933

https://t.me/all_pyrenees/1934

https://t.me/all_pyrenees/1935

https://t.me/all_pyrenees/1936

https://t.me/all_pyrenees/1937

https://t.me/all_pyrenees/1938

https://t.me/all_pyrenees/1939

https://t.me/all_pyrenees/1940

https://t.me/all_pyrenees/1941

https://t.me/all_pyrenees/1942

https://t.me/all_pyrenees/1943

https://t.me/all_pyrenees/1944

https://t.me/all_pyrenees/1945

https://t.me/all_pyrenees/1946

https://t.me/all_pyrenees/1947

https://t.me/all_pyrenees/1948

https://t.me/all_pyrenees/1949

https://t.me/all_pyrenees/1950

https://t.me/all_pyrenees/1951

https://t.me/all_pyrenees/1952

https://t.me/all_pyrenees/1953

https://t.me/all_pyrenees/1954

https://t.me/all_pyrenees/1955

https://t.me/all_pyrenees/1956

https://t.me/all_pyrenees/1957

https://t.me/all_pyrenees/1958

https://t.me/all_pyrenees/1959

https://t.me/all_pyrenees/1960

https://t.me/all_pyrenees/1961

https://t.me/all_pyrenees/1962

https://t.me/all_pyrenees/1963

https://t.me/all_pyrenees/1964

https://t.me/all_pyrenees/1965

https://t.me/all_pyrenees/1966

https://t.me/all_pyrenees/1967

https://t.me/all_pyrenees/1968

https://t.me/all_pyrenees/1969

https://t.me/all_pyrenees/1970

https://t.me/all_pyrenees/1971

https://t.me/all_pyrenees/1972

https://t.me/all_pyrenees/1973

https://t.me/all_pyrenees/1974

https://t.me/all_pyrenees/1975

https://t.me/all_pyrenees/1976

https://t.me/all_pyrenees/1977

https://t.me/all_pyrenees/1978

https://t.me/all_pyrenees/1979

https://t.me/all_pyrenees/1980

https://t.me/all_pyrenees/1981

https://t.me/all_pyrenees/1982

https://t.me/all_pyrenees/1983

https://t.me/all_pyrenees/1984

https://t.me/all_pyrenees/1985

https://t.me/all_pyrenees/1986

https://t.me/all_pyrenees/1987

https://t.me/all_pyrenees/1988

https://t.me/all_pyrenees/1989

https://t.me/all_pyrenees/1990

https://t.me/all_pyrenees/1991

https://t.me/all_pyrenees/1992

https://t.me/all_pyrenees/1993

https://t.me/all_pyrenees/1994

https://t.me/all_pyrenees/1995

https://t.me/all_pyrenees/1996

https://t.me/all_pyrenees/1997

https://t.me/all_pyrenees/1998

https://t.me/all_pyrenees/1999

https://t.me/all_pyrenees/2000

https://t.me/all_pyrenees/2001

Sumerien historian alku sisältää monia salaisuuksia. Historioitsijat ja arkeologit ovat käyttäneet paljon vaivaa yrittääkseen selvittää ne. Nyt tiedämme, miltä sumerit näyttivät, mihin jumaliin he uskoivat, kuinka he hoitivat kotitaloutta, kasvattivat lapsia. Arkeologit kävelevät muinaisten sumerilaisten kaupunkien kaduilla, palauttavat talojen ja temppelien sijainnin. Mysteereitä ei kuitenkaan ole vähemmän. Tiedon kasvaessa herää uusia kysymyksiä. Ja tärkein - mistä sumerit tulivat, missä on heidän kotimaansa?

Sumerin maa on saanut nimensä noin vuonna 3000 eaa. asuneen kansan mukaan. Eufrat-joen alajuoksulla, lähellä sen yhtymäkohtaa Persianlahteen. Eufrat on jaettu täällä lukuisiin kanaviin ja haaroihin, jotka sitten sulautuvat yhteen ja eroavat sitten uudelleen. Joen rannat ovat matalat, joten Eufrat muuttaa usein polkunsa mereen. Samaan aikaan vanha väylä muuttuu vähitellen suoksi. Jonkin etäisyyden päässä joesta sijaitsevat savikukkulat ovat pahoin auringon polttamia. Kuumuus, soiden raskaat höyryt, kääpiöiden pilvet pakottivat ihmiset pysymään poissa näistä paikoista. Eufratin alajuoksu ei kiinnittänyt Länsi-Aasian maanviljelijöiden ja paimenten huomiota pitkään aikaan.

Pienet kylät sijaitsivat melko kaukana vedestä, koska Eufrat tulvii erittäin rajusti ja odottamatta kesällä, ja tulvat olivat aina erittäin vaarallisia täällä (muisto suurista tulvista säilyi sumerilaisissa legendoissa). Ihmiset yrittivät olla menemättä loputtomiin ruokoihin, vaikka niiden alle oli kätketty erittäin hedelmällisiä maita. Ne muodostuivat lieteestä, joka laskeutui tulvien aikana. Mutta niinä päivinä näiden maiden viljely oli vielä ihmisten voimien ulkopuolella. He osasivat korjata satoa vain pieniltä avoalueilta, jotka muistuttivat enemmän vihannespuutarhoja kuin peltoja kooltaan.

Kaikki muuttui, kun jokien ja soiden maahan ilmestyi uusia, energisiä omistajia - sumerit. Tästä mysteerit alkavat. Emme tiedä, mistä he tulivat Eufratin alapuolelle. Sumerilaisissa legendoissa mainitaan vain heidän unohdetun kotimaansa korkeat vuoret, meritie, joka vei heidät Eufratin suulle, ja meressä oleva saari, jota sumerit pitivät paitsi muinaisena kotimaanaan, myös kaikkien ihmisten esi-isien koti yleensä. Tiedetään, että puhumme saaresta, jota muinaisina aikoina kutsuttiin Dilmuniksi, ja nyt - Bahrain. Bahrainissa ei kuitenkaan ole korkeita vuoria, joten historioitsijat ovat yrittäneet tarkistaa, onko näissä legendoissa totuutta, ja Bahrainissa on tehty kaivauksia useiden vuosien ajan. Kävi ilmi, että muinaisina aikoina saarella oli sumerilaisia asutuksia ja hautausmaita, mikä tarkoittaa, että sumerit asuivat täällä melko pitkään. Valitettavasti nämä löydöt ovat peräisin samasta ajasta, jolloin sumerit jo asuivat Mesopotamiassa. Ehkä Bahrainista löytyy vain pieniä kauppakaupunkeja, jotka ovat yhteydessä Eufratin tärkeimpiin kaupunkeihin?

Saattaa vaikuttaa siltä, ​​että muinaisessa idässä osoittama kunnioitus hallintovirkamiehiä ja hallitsijoita kohtaan oli vain eräänlaista orjuutta ja imartelua

Report Page

Saattaa vaikuttaa siltä, että muinaisessa idässä osoittama kunnioitus hallintovirkamiehiä ja hallitsijoita kohtaan oli vain eräänlaista orjuutta ja imartelua