Oli paljon vaikeampaa tuoda järjestyksen ajatus keskiajan yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään

Oli paljon vaikeampaa tuoda järjestyksen ajatus keskiajan yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään. Tosiasia on, että keskiaikainen yhteiskunta oli hyvin pirstoutunut, se hajosi jatkuvasti pienimpiin yksiköihin, "atomeihin", ja vain erityisen lahjakkaat hallitsijat (kuten Kaarle Suuri) onnistuivat yhdistämään ne, ja silloinkin vain lyhyen aikaa.

Keskiaikaisten käsitysten mukaan joukko ihmisiä, jotka pystyivät nostamaan ratsastettu soturiritari tai raskaasti aseistetun jalkaväen joukko, oli itsenäinen poliittinen yksikkö ja pystyi hallitsemaan itseään. Tämä ei tarkoita, että kaksi tai kolme kylää, joissa oli ritari, tai kaupunginkortteli, joka muodosti osan yleisessä kaupunkimiliisissä, olisivat olleet täysin riippumattomia korkeimmista viranomaisista, mutta niissä säilyi aina joitain itsehallinnon piirteitä. Siksi keskiaika ei koskaan tiennyt KAIKEN vallan keskittymistä yhteiskunnan ylempiin kerroksiin. Voimakas ihminen oli se, joka pystyi suojelemaan itseään yksin.

Englannissa 1300-luvulla maanomistaja, jolla oli tietyt vuositulot, oli yksinkertaisesti velvollinen hyväksymään ritarin arvonimen ja suorittamaan ritaripalvelusta. Ne, joilla ei ollut riittäviä voimia itsepuolustukseen - rauhanomaista työtä tekevät talonpojat, naiset ja lapset - olivat vahvojen, voimakkaiden ihmisten suojeluksessa ja suojeluksessa. Tällainen vallan järjestäminen ei mahdollistanut järjestyksen luomista "ylhäältä" kuninkailta tulleilla käskyillä ja ohjeilla. Pitkään aikaan kuninkaat eivät niinkään hallinneet vaan "hallinneet"; ne vallan symbolina pitivät vain yhdessä valtiota, murentuen erillisiksi omaisuuksiksi - suurten herrojen alueiksi.

Järjestys ei levinnyt ylhäältä, vaan kasvoi alhaalta; pohjimmiltaan se ei ollut ollenkaan samanlainen kuin taivaallinen järjestys, Jumalan voimien harmoninen organisaatio, jota kuvataan teologien kirjoituksissa. Keskiaikainen ihminen ajatteli yksinkertaisesti: hän tiesi, että kaksi vierekkäin asetettua ihmistä olisi joko "voimaltaan yhtäläinen" tai toinen heistä olisi toista parempi. Kun he ovat tasa-arvoisia, heidän "voimansa" tulisi yhdistää, koska heidän intressinsä ovat samat. Näin syntyi yhteisö, yhtiö, tasa-arvoisten liitto. Keskiaika tarjosi hämmästyttävän erilaisia ​​muodostelmia: työpajoja, kauppayhtiöitä, kaupunki- ja maaseutukuntia, kaupunkien linnoitettujen tornien omistajien yhteisöjä, haarautuneita perheliittoja, yhtiöitä, jotka pitivät hauskaa ja juhlivat yhdessä... Monet näistä yhteisöistä tunnustivat vapaaehtoisesti heidän omansa. alisteinen suuremmille kunnallisille yhdistyksille säilyttäen samalla huomattavan osuuden itsenäisyydestä. Näin esimerkiksi vahva kaupunkikunta hallitsi työpajoja, ympäröiviä maaseutukuntia ja yksittäisten korttelien yhteisöjä.

https://www.patreon.com/posts/54635758

https://www.patreon.com/posts/54635818

https://www.patreon.com/posts/54635842

https://www.patreon.com/posts/54635866

https://www.patreon.com/posts/54635884

https://www.patreon.com/posts/54635915

https://www.patreon.com/posts/54635941

https://www.patreon.com/posts/54635966

https://www.patreon.com/posts/54635982

https://www.patreon.com/posts/54636011

https://www.patreon.com/posts/54636032

https://www.patreon.com/posts/54636121

https://www.patreon.com/posts/54636148

https://www.patreon.com/posts/54636181

https://www.patreon.com/posts/54636200

https://www.patreon.com/posts/54636221

https://www.patreon.com/posts/54636248

https://www.patreon.com/posts/54636271

https://www.patreon.com/posts/54636295

https://www.patreon.com/posts/54636313

https://www.patreon.com/posts/54636334

https://www.patreon.com/posts/54636364

https://www.patreon.com/posts/54636390

https://www.patreon.com/posts/54636411

https://www.patreon.com/posts/54636439

https://www.patreon.com/posts/54636464

https://www.patreon.com/posts/54636486

https://www.patreon.com/posts/54636605

https://www.patreon.com/posts/54636634

https://www.patreon.com/posts/54636654

https://www.patreon.com/posts/54636687

https://www.patreon.com/posts/54636711

https://www.patreon.com/posts/54636732

https://www.patreon.com/posts/54636757

https://www.patreon.com/posts/54636778

https://www.patreon.com/posts/54636954

https://www.patreon.com/posts/54636985

https://www.patreon.com/posts/54637008

https://www.patreon.com/posts/54637027

https://www.patreon.com/posts/54637048

https://www.patreon.com/posts/54637085

https://www.patreon.com/posts/54637106

Siirrytään nyt toiseen vaihtoehtoon, voimien epätasa-arvoon. Jos "vahvaa" vastusti "heikko" (eli ei kyennyt puolustamaan itseään), niin keskiaika teki toisen heistä henkilökohtaisesti riippuvaiseksi ensimmäisestä. Näin rakennettiin feodaaliherrojen suhteita talonpoikien enemmistöön; jos talonpoika säilytti oikeuden kantaa aseita (kuten esimerkiksi vapaanomistajat keskiaikaisessa Englannissa), hänen henkilökohtaisesta riippuvuudestaan ​​feodaaliherrasta ei puhuttu.

Tilanne oli monimutkaisempi, kun oli tarpeen virtaviivaistaa ja organisoida kahden "vahvan" ihmisen suhteita. Yritettyään useita ratkaisuja tähän ongelmaan, keskiaika päätyi lopulta yhteen niistä - vasallivalan käyttöönotosta. Tämän valan ydin oli melko monimutkainen, eikä se tiivistynyt siihen tosiasiaan, että yhdestä ritarista tuli liege ja toisesta hänen vasallinsa. Rituaalitoimet, joita osapuolet vaihtoivat seremonian aikana, osoittivat, että herra ja vasalli tunnustivat ensin täyden tasa-arvon ja vasta sen jälkeen he solmivat samanlaisen suhteen kuin pojan ja isän. "Vahva" ei menettänyt valtaansa tullessaan vasalliksi; lisäksi herra ikään kuin suonut hänelle voimansa ja suojeluksensa, teki hänestä tasavertaisen itsensä kanssa. Tätä varten vasalli palveli herraa. "Vahvojen" yhteys saattoi olla vain tasa-arvoisten yhteys, mutta se ei avautunut horisontaalisesti, kuten yhteisössä, vaan vertikaalisesti. Yksittäisten feodaaliherrojen vasallisiteet kehittyivät pitkiksi ketjuiksi, jotka ulottuivat yksinkertaisesta ritariomaisuudesta kuninkaan asti.

Yhteisö, henkilökohtainen riippuvuus ja vasalli - näillä kulmakivillä keskiajan yhteiskuntajärjestys lepää. On kummallista, että tässä luettelossa vain vasalli oli itse asiassa keskiaikainen keksintö; yhteisöjärjestelmä ja henkilökohtainen riippuvuus tunnettiin jo primitiivisellä aikakaudella. Keskiajan tärkein ansio täällä oli, että se kykeni asteittain sulattamaan yhteen hyvin erilaisia ​​ihmisten välisiä suhteita. Samaan aikaan yhteisölliset siteet, henkilökohtainen riippuvuus ja vasalli eivät vain asettuneet toistensa päälle - ne kietoutuivat niin tiiviisti, että niiden yhteenkutoutuminen muodosti perustan juuri sille järjestykselle, johon keskiaika pyrki. Yhteiskunta rakennettiin hyvin yksinkertaisista "kuutioista", mutta samalla se oli monimutkainen ja erittäin organisoitunut. Tätä upeaa järjestelmää ihaillen emme saa kuitenkaan unohtaa, että se perustui voimasuhteisiin ja siten väkivaltaan. Keskiaika, joka kohtasi väkivallan elementtejä aivan historiansa kynnyksellä, pystyi vähitellen "kierrättämään" sen, antamaan sille jonkinlaisen järjestyksen. Bysantin ikonit kuvasivat enkeleistä lähteviä voimia säännöllisten geometristen muotojen - rombusten, ympyröiden ja ellipsien - muodossa. Sellaisena keskiaikaiset ihmiset haluaisivat nähdä yhteiskunnan, jossa he asuivat: sen jäsenten ei pitänyt kohdata järjetöntä vastakkainasettelua, vaan vuorovaikuttaa oikein, koordinoida keskenään.

https://www.patreon.com/posts/54637134

https://www.patreon.com/posts/54637161

https://www.patreon.com/posts/54637188

https://www.patreon.com/posts/54637290

https://www.patreon.com/posts/54637323

https://www.patreon.com/posts/54637355

https://www.patreon.com/posts/54637370

https://www.patreon.com/posts/54637568

https://www.patreon.com/posts/54637603

https://www.patreon.com/posts/54637633

https://www.patreon.com/posts/54637668

https://www.patreon.com/posts/54637689

https://www.patreon.com/posts/54637713

https://www.patreon.com/posts/54637736

https://www.patreon.com/posts/54637763

https://www.patreon.com/posts/54637792

https://www.patreon.com/posts/54637824

https://www.patreon.com/posts/54637842

https://www.patreon.com/posts/54637862

https://www.patreon.com/posts/54637882

https://www.patreon.com/posts/54637918

https://www.patreon.com/posts/54637941

https://www.patreon.com/posts/54638011

https://www.patreon.com/posts/54638038

https://www.patreon.com/posts/54638082

https://www.patreon.com/posts/54638106

https://www.patreon.com/posts/54638125

https://www.patreon.com/posts/54638320

https://www.patreon.com/posts/54638339

https://www.patreon.com/posts/54638359

https://www.patreon.com/posts/54638403

https://www.patreon.com/posts/54638420

https://www.patreon.com/posts/54638442

https://www.patreon.com/posts/54638480

https://www.patreon.com/posts/54638502

https://www.patreon.com/posts/54638519

https://www.patreon.com/posts/54638550

https://www.patreon.com/posts/54638571

https://www.patreon.com/posts/54638591

https://www.patreon.com/posts/54638615

https://www.patreon.com/posts/54638628

https://www.patreon.com/posts/54638692

https://www.patreon.com/posts/54638852

https://www.patreon.com/posts/54638870

https://www.patreon.com/posts/54638897

https://www.patreon.com/posts/54638926

https://www.patreon.com/posts/54638959

https://www.patreon.com/posts/54638974

https://www.patreon.com/posts/54639000

https://www.patreon.com/posts/54639046

https://www.patreon.com/posts/54639089

https://www.patreon.com/posts/54639153

https://www.patreon.com/posts/54639218

https://www.patreon.com/posts/54639251

https://www.patreon.com/posts/54639301

https://www.patreon.com/posts/54639473

"Valtajärjestys" ei ollut ainoa keskiajalle tunnettu tapa järjestää yhteiskuntaa. Sen lisäksi oli myös "asioiden järjestys". Uskottiin, että jokainen ihminen syntymästä lähtien on tarkoitettu johonkin ammateista: rukoukseen, sotilasasioihin tai fyysiseen työhön. Siksi keskiaikainen yhteiskunta koostui kolmesta osasta - papisto, ritarikunta ja "työläiset" (talonpojat ja käsityöläiset). Nämä olivat "tilauksia" tai "määräyksiä"; eri luokkien edustajilla oli erilaisia ​​oikeuksia ja etuoikeuksia. Esimerkiksi pappi sai tuomita vain piispa, ja ritari oli velvollinen tottelemaan tuomioistuimen päätöstä vain, jos tuomarit olivat hänen asemassaan samanarvoisia.

Luokkien väliset rajat olivat hieman epäselvät. Ritari voisi tehdä luostarivalan; sitten hänestä tuli ritarimunkki - temppeliherra tai junitti. Monien luostariyhteisöjen jäsenet harjoittivat fyysistä työtä, mukaan lukien maanviljelyä. Polkua "lumeista rikkauksiin" ei suljettu tiukasti - onnella se voitiin kulkea kahdessa tai kolmessa sukupolvessa. Piispa Ratherius italialaisesta Veronan kaupungista kirjoitti 10. vuosisadalla: ”Katsotaanpa kreivin poikaa, jonka isoisä oli tuomari; hänen isoisoisänsä oli... kaupunginjohtaja, hänen isoisoisoisänsä oli vain sotilas. Mutta kuka oli tämän sotilaan isä? Tulevaisuuden ennustaja vai taiteilija? Painija vai lintuharrastaja? Kalakauppias vai savenvalaja, räätäli tai siipikarjakauppias, muuraaja tai kauppias? Ritari vai talonpoika? Orja vai vapaa mies?

https://www.patreon.com/posts/54639502

https://www.patreon.com/posts/54639545

https://www.patreon.com/posts/54639574

https://www.patreon.com/posts/54639616

https://www.patreon.com/posts/54639643

https://www.patreon.com/posts/54639667

https://www.patreon.com/posts/54639692

https://www.patreon.com/posts/54639743

https://www.patreon.com/posts/54639770

https://www.patreon.com/posts/54639789

https://www.patreon.com/posts/54639988

https://www.patreon.com/posts/54640015

https://www.patreon.com/posts/54640040

https://www.patreon.com/posts/54640068

https://www.patreon.com/posts/54640092

https://www.patreon.com/posts/54640268

https://www.patreon.com/posts/54640304

https://www.patreon.com/posts/54640372

https://www.patreon.com/posts/54640407

https://www.patreon.com/posts/54640446

https://www.patreon.com/posts/54640483

https://www.patreon.com/posts/54640527

https://www.patreon.com/posts/54640741

https://www.patreon.com/posts/54640796

https://www.patreon.com/posts/54640835

https://www.patreon.com/posts/54640876

https://www.patreon.com/posts/54640915

https://www.patreon.com/posts/54640979

https://www.patreon.com/posts/54641058

https://www.patreon.com/posts/54641136

https://www.patreon.com/posts/54788597

https://www.patreon.com/posts/54788643

https://www.patreon.com/posts/54788718

https://www.patreon.com/posts/54788772

https://www.patreon.com/posts/54788812

https://www.patreon.com/posts/54788838

https://www.patreon.com/posts/54788869

https://www.patreon.com/posts/54788901

Useimpien keskiajan ihmisten elämä kattoi nämä kaksi järjestystä - "voimat" ja "teot". Heidän ulkopuolellaan, eikä silloinkaan täysin, jäivät vain kerjäläiset ja kulkurit. Ihmisten väliset vakiintuneet suhteet eivät kerta kaikkiaan muuttuneet - niitä vain hiottiin ja parannettiin vuosisadasta toiseen. Järjestys, joka kasvoi "alhaalta", eikä pakotettu "ylhäältä", totteli ihmiset sosiaalisen käyttäytymisen kiistattomaan kuriin; tätä järjestystä ei voitu jättää huomiotta, koska muuta ei yksinkertaisesti ollut.

Samaan aikaan käyttäytymis- ja kurinpitosäännöt eivät olleet kaikille samat. Keskiajalla uskottiin, että jokaisella ihmisellä on "oma oikeutensa", ja vain määrittelemällä tämän "oman", henkilökohtaisen oikeuden hän pystyi sopeutumaan yleiseen järjestykseen, löytämään oman, ainoan paikkansa siinä. Keskiajan "lumottu maailma" vaikutti vain rauhalliselta ja järkkymättömältä - sen syvyyksissä oli käynnissä väsymätön ja intensiivinen työ. Jokainen ihminen eristäytyi muista, paransi, vahvisti ja suojeli sitä yhteiskuntasolua, joka oli vain hänen miehitettynä.

Kaikkien yhteisyys ja jokaisen yksilöllisyys, tiukka kuri ja ajatus omasta, yksilön oikeudesta, väkivallasta ja järjestyksestä - keskiaika onnistui yhdistämään ne asiat, jotka aiemmin tuntuivat yhteensopimattomilta. Rooman valtakunnan romahtamisen jälkeen eurooppalaisten mieliin vakiinnutettu maaginen maailmankuva synnytti monimutkaisen ja täysiverisen sosiaalisen organismin.

Saksalainen taiteilija Albrecht Altdorfer maalasi oudon kuvan keskiajan lopulla (vuonna 1510): "Metsämaisema Pyhän Yrjön taistelulla." Taiteen asiantuntijat kiistelevät edelleen sen sisällöstä ja merkityksestä. Lähes koko kuvan tilan peittää kuva synkästä, maagisesta metsästä, joka peittää taivaan. Näyttää siltä, ​​​​että tässä metsässä ei ole paikkaa ihmiselle, hän ei yksinkertaisesti voi olla läsnä niin pelottavassa maisemassa. Mutta tarkemmin tarkasteltuna löydämme aivan metsän syvyydestä pienen hevossoturihahmon, joka lyö keihällä ei niinkään kauheaa, vaan hankalaa rupikonnahirviötä. Ehkä tämä kuva on jäähyväiset keskiajalle, aikakaudelle, jolloin pieni ja heikko ihminen vastusti valtavaa maagisten voimien maailmaa, joka ei ollut hänen hallinnassaan. Hän oppi elämään tässä maailmassa jääden mieheksi (Altdorferin kuvassa taistelupaikan vieressä on erakkomaja), eikä vain selvinnyt - vaan voitti. Mutta voittajan löytäminen vanhasta saksalaisesta maalauksesta on melkein yhtä vaikeaa kuin keskiajan ymmärtäminen.